sunnuntai, joulukuu 24, 2006

Puhutaan pukille...

Oikein rauhallista joulua kaikille tässä kaikessa jotenkin mukana oleville. Ja ennen kaikkea kiitos kuluneesta vuodesta kaikille. Toivottavasti uusi vuosi toisi meille kaikille jotain parempaa. Muistetaan kuitenkin ettei kuusta voi saada taivaalta.
Mehis

lauantai, joulukuu 23, 2006

Suurella tahdolla nää tarinat syntyy

Aaton aaton kisat kisailtiin varsin oivissa olosuhteissa Kontiolahdella. Itsellä oli olo semmoinen kuin ei olisi taas pariin viikkoon nukkunut kunnolla. Hiihtäminen olikin todella vaikean ja väsyneen tuntuista. Ammunnasta selvisin makuun ensimmäisen laukauksen sakolla. Pikkisen liian nopeaa ammunnan aloittamista yritin vallitsevaan olotilaan. Hakuammuntaa ja tyhjälaukauksia ei onneksi tälle päivälle osunut kuin kohdistukseen. Tuloksilla niin väliä, suoritus ladulla oli surkean väsynyt, penkalla ensin liian nopea jonka jälkeen ihan hyvää. Tulokset kaiketi kaikista tämän kauden kisatuista kisailuista löytyvät täältä jostain.
Hyvät hiihtokelit siis jatkuvat, kun Kontunkin baana on taas hiihtokunnossa. Pitäneekin aloittaa ensin lepäily, syöpöttely ja sitten harjoittelu. Kaikkia toimenpiteitä taidan tarvita että täältä nousen. Mutta kaiketi kaikilla vastatuulilla on syynsä. Ongelmani lienevät pienen pieniä suuressa kuvassa, mutta niin suuria juuri tässä ja nyt omassa elämässäni. Pää-asia olisi ettei jäisi mitään jossiteltavaa.
Suurella tahdolla nää tarinat syntyy.
Maija

tiistai, joulukuu 19, 2006

Tyhjälaukauksia ja hakuammuntaa

Niinhän siinä sitten kävi, että joitamia päiviä piti katsella seiniä ja kattoa kämpillä. Eli jonkinlainen tauti käväisi kropassa. Mutta jos jotain pahaa, niin myös jotain hyvääkin. Makoilun jälkeen jalat tuntuivat olevan taas pelissä mukana edes jollakin tapaa. Parin treenipäivän jälkeen sitten tulikin vanhojen Viinijärven pesis D- ja C-tyttöjen talvisten käytävä- ja porrasjuoksujen jälkeinen olotila koipiin... Kaikki paikalla olleet muistanevat miltä silloin tuntui kun istumaan ei oikeen meinannut päästä ilman käsien tukea.
Siitä toivuttiin ja viime maanantaina Katissa hiihdettiin yhteislähdöt. Hiihto tuntui kauden aiempiin pohjafloppeihin verrattuna edes hitusen paremmalle. Ammunta oli kolme ensimmäistä paikkaa ihan ok, 0+1+0, vaikka pienten teknisten murheiden takia ammunta olikin taas varsin ei maijamaista. Eli rytmi oli pikkisen kateissa. Ja voisi sanoa sen kirjaimellisesti olleen tyhjälaukauksia ja hakuammuntaa (Tomas, http://foorumi.info/biathlon). Viimeisellä pystypaikalla tuli elämäni ensimmäinen täri, täri, tärinä jalkoihin. Muistin vain ohjeen: Äkkiä pois matolta. Vaikka tuulen puuska tulikin. Että semmosta.
Mutta jatketaan harjoituksia.
Tyhjälaukauksia ja hakuammuntaa,
Mehis

maanantai, joulukuu 04, 2006

Joskus potkii, joskus ei.

Joskus potkii, joskus ei. Viime viikon treenien ja tuntemusten perusteella odotin sunnuntain Vuokatin yhteislähdöstä paaaaljon parempaa. Ensimmäisistä työnnöistä lähtien oli kuitenkin selvää ettei tänään kulje mihinkään. Kroppa tuntui todella hitaalle, laiskalle ja veltolle yms. Tälli+suksi ei myöskään ihan kohdannut vallitsevaa keliä. Se on sellasta kun ensimmäistä kertaa lähtee... :) Iltasella sitten tuntui jotenkin kolottavalle, joten olen ottanu iisisti tänään ettei vaan tulisi kipeäksi. Täällä Vuokatissa on kuitenkin ihan hyvät olosuhteet hiihtourheilua harrastaa. Toivottavasti pääsen pian taas kunnolla treenaamaan.
Joskus potkii, joskus ei.
Mehis