Odotellessa

Näinä ampumahiihdon ei niin ihquina päivinä täytyy jostain kaivella positiviisuutta hommiin. Vaikka siis maailmalta eräänlainen ehkäpä positiivinen uutinen tulikin...
Henkkohtaisesti yksi positiivinen juttu tulee mieleen eiliseseltä, kun sain analyysin: "Kyllä tästä selästä vielä tulee jotain." Voipi vaan saan sanoa että joitamien huonohkojen analyysien jälkeen tuollainen kommentti lämmitti mieltä. Ja ehkä eniten selkää :)
Ja siis esim kun katsoo ulos ikkunasta niin sitä paljon kaivattua lunta on alkanut tulla oikein urakalla. Joten jatketaanhan reenejä. Minuutin pari vois vielä ehtii ottaa pois. Ja ammuntahan on aina ratkasevas roolis. Ensi-iltaa odotellessa.

Nää ei ollu pääkisat

Huh. Lihashuolto ja selkäranka auki päivän jälkeen voi vaan huokaista helpotuksesta. Pikamatkan kaatuminen oli täräyttänyt sen verran kovasti, että si-nivel oli pikkisen väärin. Se saatiin paikalleen ja selän jäykkyys helpotti aikas paljon! Joten ingen panik.
Vuokattiin pääsin eilen illalla ja täällähän on TALVI! Mahtavaa. Vaaran ladutkin on ajettu joten reenaamaan pääsyä odotan innolla. Carsten pääsi kiertelemään maailmaa ja ei ole vieläkään tullut perille.. Oletus oli että se olisi Amsterdamissa, mutta tiedä sitten. Täytyy toivoa että carsten tulisi ehjänä perille. Carsten on siis aseeni... :)
Thänksit kaikille reissussa mukana olleille. Ja erityis kiitokset huollolle!
Nyt sitten toivotaan terveitä päiviä, lunta, ei kovin kovaa pakkastaa, carsten perille ja kunnon reenipäiviä... paljon!

Joskus on menny puolet paremmin

Takaisin lansi-euroopassa... Tai siis just nyt munchenissa. Viime viikko Langdorfissa oli ihan luksus viikko kaiken suhteen. Kelit oli ok, paitsi normimatkalla. Arska paistoi ja muutenkin nauratti. Kisoista sijoitukset olivat 28. ja 43., tai jotain semmosta. Et vois niinkun sanoa et joskus on paremminkin mennynna. Osrbliessa sitten odotti itablokki ja savupilvet. Majoitus olikin sitten loppupeleissa vallan mainio. Ja palvelu majatalossamme pelasi loistavasti. Pikakisassa vedin nurin ekalla lenkilla, siihen saakka oli menny aika kivan tuntuisesti. Sitpa olikin ihan tarahtany olo. Sijoitus oli maalissa 33. (hohhoijaa). Takaa-ajossa tuli samanverran takkiin karjelle kuin pikamatkalla joten ainakin suhteessa meni kait paremmin. Ainakaan en kaatunut. Vaikka olikin selassa havaittavissa aika suurta jumia/jaykkyytta/jalkaeitoiminut/voimaton/kaikkee. Sija taisi olla 30.
Ammunta meni ok kaikissa kisoissa (0011, 01, 10, 0110), ammunnasta ei mikaan ole kiinni. Pitaa taas vaan jaksaa tehda toita et joku paiva olis taas siella paremmilla sijoilla noilla sakoilla...
Joskus on menny puolet paremmin... Huomenna suomeen.
Mehis

Mä lähden Saksaan...

No niiin. Se on valmistauminen e-cupiin menny kyllä ihan putkeen. Sen verta kylmää keliä pitänyt että kävin eilenkin vielä tekemessä putkessa vähän vauhdikkaamman reenin. Ulkona ois tarjolla lähinnä sellasta nirskisnarskis lunta. Aamulla olisi tarkotus ehtiä aamukoneeseen ja siitä sitten matka kohti ampumahiihdon kehtoa, eli Saksaa, vois alkaa. Lauantaina olis tarjolla normaalimatka ja sunnuntainta pika. Sittenpäs sitä matkataankin noin tuhatkilometriä Slovakiaan. Siellä olisi sitten perjantaina pika, la takaa-ajo ja su mahdollisesti viesti. Biathlonworldin live tv sivuilta näyttäis ainakin jotain lähetyksiä olevan edellisistä e-cupeistakin, joten luulisi ainakin että Langdorfista näkyisi myös jotakin.
Tässä on yritetty avata selkää ja takareisiä sekä että ja keuhkoja jos mitenkin. Sittenpähän taas nähdään että kuinka se kuokka ja laskuasento toimii lauantaina. Jonkinverran sitä mäkeä ensin ylös ja sitten aina alas ampumapaikalle olis tiedossa varsinkin ekalla vkolla. Niillä mennnään nyt mitä on. Ois vaan mahtava homma jos homma tuntuis ja näyttäis ees kisahiihdolle.