Ei vaan voi koskee

Kävin tuossa viikolla täräyttämässä 0-ryhmän leirikisassa ampumajuoksua. Edellisestä aj- kisasta ja suurin piirtein harjoituksesta olikin vain viisi vuotta. Haluja juoksuun olisi kyllä ollut, kroppa on vain aina jostain kohtaa sanonut naks kyseistä lajia kohtaan...
Tassut tai siis lihakset on ihan kummissaan kyseisestä lajista jo juoksun aikana ja jälkeen. Ja vauhti on jossain hukassa, mutta pää-asia että voi edes jotenkin eteenpäin juosta eikä satu mihinkään. Rikoot ei ole vielä repeilleet, yksi Kari Traa reenipaita vaan siivekkeiden kohdalta :)
Ei vaan voi koskee.

Saldo 13. heinäkuuta mennessä verrattuna viime harjoituskauteen:

- 48 prosenttia enemmän vaaran nousuja
- 50 prosenttia enemmän sauvarinteitä
- 8 prosenttia enemmän painoa
- 90 prosenttia enemmän unta
- 99 prosenttia enemmän ruokahalua
- 24 prosenttia enemmän kouluammuntaa
- 50 prosenttia enemmän opintopisteitä
- 100 prosenttia enemmän vaaran juoksutestejä (ikinä)
- 100 prosenttia enemmän laatu urheilu aikaa wiin parissa
- 94 prosenttia enemmän onnistuneita harjoituksia

Keep on prosenting!

Tiä vaikka..

Se on heinäkuu taas. Vaikkei eilen perinteistä mansikkakakkua saanutkaan, pannukakkuun taitaa vain löytyä aineksia. Reeningit on menneet käsikirjoituksen mukaan. Ensi viikolla olisi taas vähän niinkuin leirielämää täällä Katissa, joten saa taas myllätä. Mukavaa!

Viime vuonna taisin tähän aikaan olla aika heikossa hapessa lääkekuurin takia. Nyt tuntuisi silläkin saralla paljon paremmalle tämä fiilis.
"Tiä vaikka vois natsata ihan tosissaan." :)

Viime vuonna Otepäässä. Otepäätä odotellessa...